Blogi junavarikkoa vastaan Luomassa Sibelius kääntyisi haudassaan -kauniiseen kulttuurimaisemaan suunnitellaan varikkoa.

Luoma oli vuoden 2004 uusmaalainen kylä. Se voisi olla sitä myös tulevaisuudessa. Viljavat pellot ja kauniit vanhat villat, jotka aikoinaan olivat helsinkiläisten kesähuviloita. Hvitträsk, tunnettujen arkkitehtiemme ateljeekoti, jota tullaan ihailemaan ympäri maailmaa. Tämän vieressä vanhat kalliomaalaukset, jotka kansallissäveltäjämme Sibelius löysi vieraillessaan arkkitehti-ystäviensä luona Vitträskin rannalta. Ajallinen jatkumo ja paikan identiteetti koskettavat. Tämä on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurialuetta.

Nyt Luoman kylän kohdalle maakuntakaavaan on laitettu merkintä raskaasta raideliikennettä palvelevasta varikkotoiminnasta. Tämä tarkoittaisi, että alueelle rakennettaisiin ainakin 26 raidetta, joihin mahtuisi vähintään 94 junayksikköä. Alue muuttuisi teollisuusalueeksi, joka näkyisi laajalle. Tällainen kaavamerkintä on laitettu maakuntakaavaan, vaikka vaikutuksia kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin, elinkeinoihin ja asumiseen ei ole selvitetty maa- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Ehdotusvaihe puuttui valmistelusta kokonaan ja näin vuorovaikutus kaavan valmistelussa ei toteutunut.

Suunniteltu varikkoalue on alueelle huonosti rakennettavissa. Maaperä on savista vanhaa merenpohjaa ja pohjaolosuhteet vaatisivat kalliin paaluperustuksen. Alue on myös tulvavyöhykkeellä. Läheisyydessä on arvokas kaksiosainen Natura-alue, joka sijaitsee aivan Espoonlahti – Saunalahti alueella ja jonka luontoarvoja varikkoalue saattaa heikentää. Saunalahden alueella elää meriuposkuoriaisen maailman ainoa pysyvä populaatio, joka on osa luonnon monimuotoisuutta. Alueella on myös seitsemän EU:n luonnonsuojeludirektiivinmukaista luontotyyppiä. Myös kaksi maakunnallisesti tärkeää viheryhteyttä sijaitsee Luomassa. Ensimmäinen niistä muodostaa yhteyden Espoon keskuspuistosta Espoonlahden rannikolle jatkuen Kirkkonummelle metsien ja järvien muodostamaan aluekokonaisuuteen. Toinen yhteys on Meikon Natura-alueelta Hemträsket suojelualueen kautta Espoonlahden rannikolle. Laaja varikkoalue katkaisisi viheryhteyden.

Uusi junavarikko on kuitenkin välttämätön, koska junakalustoa tarvitaan lisää ja Ilmalan varikko on täynnä. Juna on myös ilmastoystävällisin joukkoliikenteen muoto ja kulkumuotona tukee ilmastotavoitteitamme. Mutta paikkana Luoma on kuitenkin varikolle väärä. Se sijaitsisi asutuksen läheisyydessä, kulttuurimaiseman keskellä ja herkän Natura-alueen vieressä.

Väyläviraston selvityksessä oli varikolle kolme vaihtoehtoa, joista Luoma ja Mankki käytännössä muodostavat yhden kokonaisuuden. Kolmannessa vaihtoehdossa, Vuohimäessä, varikko ei rakentuisi kulttuuriympäristöön ja aivan asutuksen kupeeseen ja luontoarvotkin ovat siellä vähäisemmät. Myös junakaluston saatavuus yltäisi pidemmälle länteen, minne yhdyskuntarakenne tulevaisuudessa kehittyy. Se tarkoittaisi että varikko sinne sijoitettuna voisi palvella myös Kirkkonummen lähiliikennettä paremmin, laajentaen lähijunavuoroja. Uudenmaan Maakuntavaltuusto päättää varikon sijainnista 9.6.2020.

Nyt skarppausta arvoisat valtuutetut.

Älkää tuhotko kulttuuriperintöämme.

Minna Hakapää

Kirkkonummen kunnanvaltuuston 1. vpj.

Pro Kirkkonummi/ Pro Kyrkslätt

IMG_8974

1 vastaus artikkeliin “Blogi junavarikkoa vastaan Luomassa Sibelius kääntyisi haudassaan -kauniiseen kulttuurimaisemaan suunnitellaan varikkoa.”

  1. Asiaan hyvin perehtyneenä pystyt ehkä avaamaannvielä tätä:
    Masalan keskusta on Hvitträskistä yhtä kaukana kuin Luoma ja Mankki. Miksei Hvitträsk Masalassa estä kaupunkimaista tiivistä rakentamista? Vai perusteletko tunnetun arokohteen likeisyyttä vähän väärin arugmenttina Kehän viereen sijoittuvaa varikkoa vastaan?

    Masalan ja Majvikin kehittyminen vaatii lisäksi kaksi varikkoaluetta kookkaampaa eritasoliittymää. Nämä rakentuvat samaan kehnoon savikkoon (ja Majvikin liittymä kiinni varikkoon, samassa kulttuuriympäristömaisemassa ja Natura-alueen vieressä), saastuttavat enemmän, ja katkaisevat viheryhteydet (mikä tietysti korjataan viherylikululla kuten on tehty Jorvaksen tiellä, ja tehdään varikollekin). Majvikin eritasoliittymä on täysin tarpeeton, tehdään vain lyhentämään ajomatkoja. Miksi vain varikkoa vastustetaan, ei liittymiä?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s