Tänä syksynä olen saanut viedä Kirkkonummen tervehdyksen kutsuntoihin vuonna 2000 syntyneille nuorille miehille ja 50-vuotta täyttävän Kyrkslätts Krigsveteraner rf:n juhlaväelle. Toisessa tilaisuudessa sali oli täynnä nuoria poikia, epävarmoina hupparit päällä katsomassa Veteraanien iltahuuto -videota. Toisessa juhlassa kuulimme Veteraanien iltahuudon Kirkkonummen mieskuoron esittämänä, kuten Finlandian ja Maamme Laulunkin. Molemmat tilaisuudet olivat tunnelmaltaan koskettavia. Veteraaneilla ilmassa oli kiitollisuutta sekä iloa vapaudesta ja hyvistä ajoista. Kutsunnoissa nuoret miehet pälyilivät hiljaisina ympärilleen, ehkä pohtien, mitä tilaisuus merkitsee heidän omalle tulevaisuudelleen.
Viime kesänä sota tuli vastaan myös isoäitini päiväkirjoissa kesämökillämme. Hän oli sodan syttyessä 20-vuotias ja kovin rakastunut. Tulevat isovanhempani lähtivät hakemaan kuulutuksia pappilasta juuri ennen sodan alkamista. Näin isoäitini itse kertoo 30.11.1939:
”Jos silloin talvi-illassa sinne reellä ajaessamme olisimme tienneet, että se oli viimeinen rauhan päivä olisi ajatuksemme olleet toisenlaiset. Onneksi emme sitä tienneet..
Tänä aamuna ryssä hyökkäsi rajan yli, valtasi Kalastajasaarennon ja pommitti Helsinkiä. Äiti matkusti juuri eilen illalla Helsinkiin ja joutui suoraan pommitettavaksi. Presidentti oli julistanut maan sotatilaan. Koulua on vielä huomenna, mutta saa sitten nähdä. Eero tuli jo tänään Joensuusta, sillä heidän kaikki koulunsa oli suljettu heti. Hän on niin touhuissaan kun toivoo pääsevänsä lähtemään lentokoneiden kimppuun, meidän pieni Eero.
Miksi meidän Jumalamme salli tällaista tapahtua, missä on oikeus. Rakas Jumala, Suojelethan Suomenmaata.”
Omat isovanhempani selvisivät sodasta ja he olivat minulle hyvin rakkaita. Sota oli kuitenkin isoisäni unissa, loppuun asti, näin isoäitini kertoi.
Nyt Suomen uhat ovat erilaisia, ne eivät koske enää pelkästään Suomen rajoja vaan ovat maailman laajuisia. Tänä päivänä ilmastonmuutos on suurimpia uhkiamme, kuten presidenttimmekin on sanonut.
Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja aikaisemmin elinkelpoiset maa-alueet muuttuvat elinkelvottomiksi, mikä aiheuttaa kansanvaelluksia. Taloutemme on nykyisin globaalia ja sota on nyt myös informaatiosodankäyntiä kyberhyökkäyksineen.
Kirkkonummella oli itsenäisyyden henki jo ensimmäisen sortokauden aikaan kun Venäjä yritti venäläistää Suomea. Tätä vastustamaan koottiin kulkemalla talosta taloon yli 500 000 nimeä keisarille vietävään Suureen addressiin. Esimerkiksi Kantvikissa allekirjoittivat kaikki yhtä henkilöä lukuunottamatta, joka oli Kantvikin renki. Hän oli tullut siihen tulokseen, että jo kerran palveltuaan Suomen kaartissa, joka kuului Venäjän keisarikunnan armeijaan, hän ei voinut tuollaista paperia allekirjoittaa.
Tänä itsenäisyyspäivänä saamme jälleen kiittää sotiemme veteraaneja siitä ansiokkaasta työstä, että saamme elää demokraattisessa vapaassa maassa. Suuri kiitos kuuluu myös niille naisille ja lotille, jotka uurastivat pitäen huolta lapsista, maataloudesta, huoltotöistä ja teollisuudesta. Sen taistelun päälle olemme saaneet rakentaa yhtenäisen koululaitoksen, terveydenhuollon neuvolajärjestelmineen ja useita muita yhteiskuntamme ylpeydenaiheita.
Nauttikaamme kiitollisena kaikesta hyvästä, mitä meillä on ja käyttäkäämme vapauttamme viisaasti myös tulevien sukupolvien hyväksi.
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Minna Hakapää
minnahakapaa.com 