Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähennyttävä toisiaan

Tämä julkaistu 20.1.2022 Kirkkonummen Sanomissa, päätoimittaja Jussi Salo

Minna Hakapää on terveydenhuollon ammattilainen ja hän on ehdolla tulevassa aluevaalissa. Hakapää on työskennellyt puheterapeuttina, leikkaussalissa yhdessä aivokirurgien kanssa sekä perusterveydenhuollossa Kirkkonummen terveyskeskuksessa. Hakapäällä on taustaa ja kokemusta myös vaikeavammaisten, varsinkin lasten kanssa toimimisesta. Hän on toiminut kunnanvaltuutettuna Kirkkonummella vuodesta 2008 lähtien ja nyt menossa jo neljäs kausi valtuutettuna, viime kaudella Hakapää toimi kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.

Hakapäällä on vahvaa kokemusta myös alueellisesta päättämisestä, sillä hän on toiminut HUS-valtuutettuna ja myös HYKS-lautakunnassa sen varapuheenjohtajana. Se on ollut varsinainen näköalapaikka erikoissairaanhoitoon ja mahdollistanut yhteistyön ja keskustelut erikoissairaanhoidon johdon kanssa. HYKS-lautakunnassa käsitellään mm. laitteiden hankintaa, lääkäreiden palkkausta ja muita henkilöstökysymyksiä. Myös hoitojonot ja hoitoon pääsy on HYKS-lautakunnan asioita. Hakapää olikin mukana työstämässä Raaseporin sairaalaa osaksi HUS:in sairaaloita yhdessä Raaseporin sairaalan johdon ja luottamushenkilöiden kanssa.

Hakapää näkee henkilöstökysymykset erittäin tärkeinä, sillä homma ei pelaa, jos henkilöstö ei viihdy työssään. Yleisesti ottaen voi todeta, että terveydenhuollossa järjestelmä on yhä hierarkinen, käskyttävä ja ”armeijamainen”, joka ei enää sovi nykypäivään, toteaa Hakapää. Henkilöstöä on kuunneltava, hän jatkaa.

Tietokonejärjestelmissä tilanne on tällä hetkellä kestämätön. -Ei voi olla niin, että lääkärillä ja hoitohenkilökunnalla menee enemmän aikaa potilastietojärjestelmien kuin potilaan kanssa. Varsinkin Apotissa on vielä paljon kehitettävää. Käytössä olevat tietojärjestelmät tulisi integroida ja saada helppokäyttöisemmiksi.

Mielenterveyspalveluita parannettava

Erityisen huolissaan Hakapää on mielenterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin työkyvyttömyyden syy jo vuodesta 2000 lähtien eli ovat ohittaneet yleisyydessään jo tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Palvelut eivät tässä ole pysyneet mukana, kysyntään ei pystytä vastaamaan, sillä henkilökuntaa on liian vähän ja hoitopolut eivät toimi. Digipalveluita mielenterveyspalveluissa on kehitetty vahvasti ja asioita voi selvittää itse ja oireita arvioida esimerkiksi Mielenterveystalo-palvelussa. Hakapään mielestä erikoissairaanhoidon osaamisen olisi tultava lähemmäs terveyskeskuksia ja perusterveydenhuoltoa varsinkin mielenterveyspalveluissa, sillä terveyskeskuslääkäreillä ei useinkaan ole osaamista psykiatriasta. Myös yhteistyö lastensuojelun, koulujen, päiväkotien, neuvolan ja muiden auttavien tahojen kanssa olisi tärkeää ja luoda nykyistä ketterämpiä ratkaisuja. Hyvä esimerkki tästä oli nuorisotyöntekijöiden palkkaaminen Kirkkonummen kouluihin, jotta opettaja pystyvät keskittymään enemmän opettamiseen.

Hakapään mukaan nuorilla on tällä hetkellä valtava huoli ja epävarmuus tulevaisuudesta. -Nuoret tarvitsevat tukea ja uskoa tulevaisuuteen. Koronatilanne, ilmastohuolet ja maapallon tulevaisuus huolestuttavat nuoria ihan siinä kuin aikuisiakin.

Nykypäivän nuorilla on aivan erilainen pääsy kaikenlaisen tiedon pariin , jota varsinkin nuoremman lapsen on vaikea ymmärtää suuremmassa mittakaavassa.- Mikä on hänen paikkansa, mikä tiedon merkitys, erilaiset uutiset voivat järkyttää nuorta mieltä.

Sote on iso mahdollisuus

Hakapää näkee tulevan Sote-uudistuksen suurena mahdollisuutena muuttaa käytäntöjä toimivammiksi. Vuosikausia on uutta etupäässä kasattu vain entisen päälle, nyt on mahdollisuus katsoa yhtenäistä kokonaisuutta ja aluevaltuustoille annetaan asiassa itsenäinen päätösvalta. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidon on tultava lähemmäksi perusterveydenhoitoa. Kun perusterveydenhuolto toimii ja on tarpeeksi hyvää, vähentää se kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.

Hakapää on lähipalveluiden säilyttämisen kannalla. Lähiterveysasemalla tuli olla tarjolla yksinkertaisemmat palvelut, joiden perässä ei tarvitsisi lähteä kauas. -Jos on vaikea päästä hoitoon, vaiva usein pahenee ja sen hoitaminen monimutkaistuu ja kallistuu. Myös liikkuvia palveluita voidaan tuoda lähelle asiakasta, jolloin ei tarvitse investoida seiniin.

Hallintoa voidaan tulevassa uudistuksessa järkeistää ja poistaa päällekkäisiä toimintoja. Myös yhtenäinen potilastietojärjestelmä tuo etuja toimintaan. Tälläkin hetkellä alueellamme joudutaan käyttämään useita eri potilastietojärjestelmiä, kertoo Hakapää. Ja Kirkkonummella järjestelmät on uusittava joka tapauksessa, vaikka sotea ei olisi tullutkaan.

Hyvä henkilöstö on aivan hyviin palveluihin ja tässä julkisen puolen on pystyttävä kilpailemaan yksityisen puolen kanssa. Julkisen puolen ei kuitenkaan tarvitse hoitaa kaikkea, erikoisosaamista on mahdollista osaa myös yksityisen sektorin asiantuntijoita, linjaa Hakapää.

Palveluita jatkossakin Kirkkonummella

Hakapää näkee, että Kirkkonummen hyvät terveyspalvelut on mahdollista säilyttää jatkossakin. Myös terveysasemat säilyvät, mutta niiden toiminnat muuttuvat. Masalassa ja Veikkolassa ovat jatkossa tarjolla yksinkertaisemmat toiminnot ja keskustan uudessa hyvinvointikeskuksessa laajemmat sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alla, jolloin ei tarvitse kulkea ”luukulta luukulle”, vaan asiat saadaan kerralla hoidettua kuntoon. Hakapää on innoissaan uudesta hyvinvointikeskuksesta; – On hyvä, että saadaan uudet hyvät, puhtaat, terveysturvalliset ja nykyaikaiset tilat Kirkkonummelle.

Kirkkonummella Hakapää haluaa kiinnittää huomiota erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluihin, lasten palveluita toki priorisoidaan aina. -Asioita voidaan hoitaa hyvin tai joskus hyvinkin huonosti. -Heikommat ryhmät eivät pysty taistelemaan omien palveluidensa puolesta. Hakapää kertoo olleensa mukana tutustumassa mm. kunnan kotihoidon toimintaan asiakaskierroksilla. -Meillä on hyviä hoitajia, mutta heillä on tolkuton kiire ja heitä on liian vähän. Lisäksi toiminta-alue on laaja. Hoitajista on pulaa ja vaikka olemme saaneet uusia vakansseja, ei kaikkia ole pystytty täyttämään.

Esimerkiksi kotihoidossa aikaa pitäisi olla myös potilaille ja aikaa pysähtyä kuuntelemaan heitä. -Ihminen on psykofyysissosiaalinen olento, ei voida hoitaa vain fyysistä puolta vaan on muistettava myös se sosiaalisuus, sanoo Hakapää. Kotihoidossa pitää olla myös aikaa sille, että voidaan kysyä, että mitä kuuluu?

Rupattelu luo luottamusta ihmisten välille ja on osa ihmisten välistä kohtaamista, kertoo puheterapeutti Hakapää.

Terveyspalvelut ovat osa tasa-arvoa

Tulevassa uudistuksessa on kuultava myös pienempien kuntien ääni. -Itse olen sitoutumaton, joten voin hyvin äänestää esimerkiksi Masalan ja Veikkolan terveysasemien säilyttämisen puolesta, kertoo Hakapää.

Hakapää näkee toimivat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut osana tasa-arvoa. Jos palvelut ovat huonoja, luo se epätasa-arvoa. Jos ihmisillä tulee tarve siirtyä julkisen terveydenhuollon puolelta yksityiselle, se rapauttaa julkisen puolen palveluita. – Julkisten palveluiden tulee olla niin hyviä, että ne ovat houkutteleva vaihtoehto kaikille, sanoo Hakapää

-Meidän perheessämme on luotettu julkisen puolen terveydenhoitoon, olemme saaneet hyvää hoitoa ja näin on oltava jatkossakin, kiittelee Hakapää. Hakapää muistuttaa myös, että aina pitää olla lääkäri, jolla on hoitovastuu ja joka katsoo potilaan hoitoa yhtenä kokonaisuutena. Tämä onnistuu etupäässä julkisessa terveydenhuollossa ja parhaiten omalääkärin kautta.

Jussi Salo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s