-aluevaltuustoon tarvitaan pienempien kuntien ääni
Suomeen ollaan tekemässä historian suurinta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Meidän Länsi-Uudellamaalla asuvien näkökulmasta siinä on mahdollisuuksia ja haasteita.
Kunnat eivät enää jatkossa huolehdi asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluista tai pelastustoimen palveluista. Niistä päättävät 1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto ja sen virkamiehet. Tulevan valtuuston 79 jäsentä valitaan 23.1.2022 pidettävissä aluevaaleissa ja se aloittaa toimintansa ensi maaliskuussa.
Uudistus on hyvä mahdollisuus tarkastella palvelujen toimivuutta. Uudistus mahdollistaa kehittämisen. Voidaan tuottaa uusia digipalveluja, jotka helpottavat ja nopeuttavat asiointia, ja samalla kehittää kasvokkain tarjottavia palveluita ja puhelinpalveluita. Terveydenhuoltoon voidaan tuoda myös liikkuvia palveluja esimerkiksi kotiin, kouluun, kirjastoon tai muualle lähiympäristöön.
Pelastustoimi tulee toimimaan hyvinvointialueen alaisuudessa, joka päättää pelastuslaitosten sijainnit sekä sopimuspalokuntien (VPK/FBK) toiminnasta. Kuinka kaukaa apu saapuu?
Myös erikoissairaanhoito muuttuu. HUS-sairaanhoitopiiri on ollut Uudenmaan kuntien ja Helsingin yhteinen tapa huolehtia erikoissairaanhoitoa tarvitsevista potilaista. Nyt sovitaan uudesta työnjaosta perus- ja erikoissairaanhoidossa. Osana tätä tulevaa sopimusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voi tarvittaessa sopia työnjaon uudella tavalla. Tärkeää olisi, että erikoislääkäreiden osaaminen olisi jatkossa helpommin saavutettavissa perusterveydenhuollon tukena.
Jättiuudistusta valmistellaan jo väliaikaisessa toimielimessä. Sen tukena on poliittinen seurantaryhmä, joka koostuu kunnanhallitusten puheenjohtajistoista sekä etupäässä espoolaisista lisäjäsenistä. Olen ryhmässä näistä ainoa Espoon ulkopuolinen jäsen.
Tämä kuvaa Länsi-Uudenmaan kuntien kannalta hyvinvointialueen suurinta haastetta. Espoo on alueen ylivoimaisesti suurin kunta. Jos 79 valtuustopaikkaa täyttyvät yksinomaan espoolaisilla, eivät pienempien kuntien tarpeet tule päätöksenteossa välttämättä kuulluksi. Uuden järjestelmän pitää olla taloudellisesti kestävä ja kohdella oikeudenmukaisesti kaikkia Länsi-Uudenmaan asukkaita.
Minna Hakapää
Kirkkonummen kunnanvaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsen
Sitoutumaton
Aluevaaliehdokas
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa tammikuussa 2022
minnahakapaa.com 
Hei ,olemme asuneet vuodesta 1984 Kirkkonummella ja kaikki 6lastamme siellä kasvattaneet .ja nyt on vieläkin 2lastamme ja heidän lapsensa kirkkonummelaisia Erityisen tyytyväinen olemme olleet Masalan terveyskeskukseen ,jossa sama lääkäri on hoitanut erttäin hyvin perhettämme vuodesta 1987 alkaen .Tämän toivoisin jatkuvan . Tosin se ettei enään saa suoraan otettua yhteyttä omaan terveyskeskukseen on hankalaa .
Kirkkonummen nykyiseen varhaiskasvatus politiikkaan en ole tyytyväinen sen yksityisen päivähoidon kohtelusta se kun on ollut pienten hyvien yksityisten päiväkotien ,ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivädon toimintamahdollisuuksien vaikeuttamista hyväksymällä palvelusetelin säännöt , jotka ovat täysin mahdottomat pienelle yksityiselle toimijalle sekä ajankäytön että talouden kannalta.
TykkääTykkää
Hei Inkeri, myös me ja meidän lapset on hoidettu Masalan terveyskeskuksessa ja olemme olleet hoitoon erittäin tyytyväisiä. Kannatan lähipalveluiden säilyttämistä. Sellaisten, joissa voi saada apua yksinkertaisiin perusongelmiin. Avun saaminen yksinkertaisiin ongelmiin helposti on tärkeää, jotta ne eivät kasva isommiksi odotellessa. Varhaiskasvatuksessa olisi hienoa, että olisi perheillä mahdollisuus valita itselleen sopiva tapa pienistä yksiköistä suuriin. Varhaiskasvatuksessa on paljon läkisääteisiä säännöksiä, liittyen ryhmäkokoihin ja varhaiskasvattajien koulutukseen, jotka vaikuttavat erilaisten yksiköiden mahdollisuuksiin toimia.
TykkääTykkää